Auton rekisterikilvet - Bilar -
Finnish Car License Plate
käytöstä poistuneet mallit
1. FIN CAR 1907-1921
Kaupunkikohtaiset kilvet
Hyvinkin sekalainen seurakunta, sillä kilpiä valmistettiin pienissä pajoissa eri puolella Suomea.
1907-1921 (n. 170x240 tai 210x360 mm tai 210x390 mm tai 210x400 mm) Kaupunkikohtaiset kilvet . Esim. Helsingissä valkopohjaiset ”järjestysnumerot” ammattikäytössä mustat ja yksityiskäytössä punaiset numerot, joiden korkeus 150 mm. Maalattu suora peltikilpi.
2. FIN CAR 1922-1929
Valtakunnallinen järjestelmä, mutta kilven koko ja kirjasintyyppi saattoi vaihdella lääneittäin.
18.5.1922 säädettiin Valtioneuvoston päätös automobiilien ja moottoripyörien rekisteröimisestä ja katsastuksesta (117/1922), ja tässä päätöksessä ei ollut merkkien muodoille annettu minkäänlaista määritelmää, ainoastaan kokotietoja.
1922 (n. 135x311 mm) valkopohjainen yhdellä kirjaimella ja enintään nelinumeroisella luvulla. Merkkien korkeus 100 mm ja merkkien viivaleveys 10 mm. Merkkien väli 10 mm, paitsi kirjainten ja merkkien väli 20 mm. Maalattu suora peltikilpi
Takana myös vuosittain vaihtuva verokilpi: (n. 135x195 mm) Vuosiluku maalattiin 50 mm korkein numeroin, viivaleveys 10 mm ja tämän yläpuolelle tuleva rekisterinumero 25 mm korkein kirjaimin, viivaleveys 5 mm
muoto X-123 (X=kaupunkitunnus)
1926 (n. 135x311 mm) verokilpi siirrettiin eteen, ylimpänä oli pääkilven numero-osa ja alapuolella vähän suuremmalla vuosiluku. Parillisina vuosina lisäkilpi oli valkopohjainen sinisillä numeroilla ja parittomina vuosina sininen valkoisilla numeroilla. Laki 157/1926
Vuosina 1922-1929 käytettiin valkopohjaisia kilpiä. loppujaksolla verokilvet olivat jo pienempiä (n. 100x130 mm).
1930 (n. 135x380 mm) siirryttiin mustaan pohjaan ja lisäkilvistä luovuttiin. Kilvet vaihdettiin kokonaisuudessaan vuosittain tunnuksen pysyessä samana.
3. FIN CAR 1931-1934
Vuorovuosin valkoiset ja mustat kilvet. Uusi kirjasintyyppi. Kilven merkit valmistettiin preeglaamalla.
1931 (143x393 mm) otettiin käyttöön kilpien merkkien preeglaus ja taittoreuna. Muoto X-1234 (X=läänitunnus)
Vasemmassa yläkulmassa oli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja sen alapuolella paikka katsastusleimalle. Kilpien väri oli parillisina vuosina valkoiset merkit mustalla pohjalla ja parittomina valkoisella pohjalla mustat merkit. Muoto X-1234 (X=läänitunnus) Laki 23/1929
4. FIN CAR 1935-1949
Vuorovuosin valkoiset ja mustat kilvet. Vasemmassa yläreunassa vuosiluku. Uusi nykyinen kirjasintyyppi.
Kilven koon, materiaalin ja reunan osalta kilpi haki muotoaan, mutta kirjaintyyppi on ollut sama vuodesta 1935 lähtien. Tosin 1935 kirjaimen viivaleveys oli ohuempi, mutta 1936 alkaen koko on ollut lähes vakio.
Pientä jalostumista on matkalla tapahtunut, nykyinen kirjasintyyppi on 1960-luvun lopusta saakka ollut muuttumaton. Ero on niin pientä aikaisempaan että sen juuri ja juuri silmällä erottaa - mikäli oikein tarkkaan asiaan keskittyy.
Muoto X-1234 (X=läänitunnus)
1935 (135x380 mm)
Kilven reunat oli jäykkyyden lisäämiseksi taitettu, ja kulmasta oli leikattu kolmion muotoinen pala pois.
1935 kirjasintyypin viivaleveys oli aavistuksen nykyistä kapeampi
1941-1944 taukoa kilpien tuottamisessa, mutta poikkeus vahvistaa säännön? vuoden 42 preeglattu kilpi ja vuoden 44 maalattu kilpi.
1945-1949 vanerikilpiä uusiin autoihin, muissa viimeiset vanhat. 1945 lienee kaikkein harvinaisin vuosikerta?
Kuvaa kaivataan 1941,1943 ja 1947 rekisterikilvestä
1949 (120x337 mm) viimeinen valkoinen kilpi ennen vuotta 1972.
5. FIN CAR 1949-1958
1.6.1949 alkaen uusiin autoihin uuden tyyppiset kilvet. Aikaisemmin rekisteröityjen autojen piti uusia kilpensä 30.6.1954 mennessä.
Kyseessä oli ns. taittoreunainen kilpi, josta oli nurkista leikattu pala pois.
Vuosittain vaihtuvat kilvet poistuivat. Mustapohjaiset kaksikirjaimiset välimerkillä ja enintään kolmella numerolla. Alussa muotoa XB-1, sitten XB-12. Loppupuolella XB-123. X=läänitunnus. Laki 517/1951
1949-30.10.1951 kilvet oli mahdollista hankkia lisähintaan niklatuilla merkeillä, jolloin materiaalina oli messinki.
20.4.1959-10.10.1960 rekisteröidyissä autoissa saattoi olla Ä tai Ö toisena kirjaimena.
1959 taittoreunaisesta siirryttiin olakereunaiseen kilpeen, mutta alussa reunaa ei oltu maalattu valkoiseksi. Vuoteen 1960 rekisterikilpien materiaalina oli rauta tai messinki.
Vielä käytössä olevat mallit
-
6.FIN CAR 1960-1971
Mustat alumiiniset valkoiset olakereunaiset kilvet
1960 (120x336 mm) kilven olakereunus maalattiin valkoiseksi. Muoto AB-123 Laki 388/1960
Huomaa siirtymäaika: 4/1960 on ensimmäinen havainto (Tekniikan Maailmaa selailemalla) maalatusta reunasta ja 8/1961 on viimeisin havainto ilman valkoista reunaa. (Eri lääneissä siirtyminen tapahtui eri aikaan.)
10.10.1961 alkaen muotoa ABC-1 ja ABC-12 Laki 473/1961
9/1971 alkaen kilpiä ei tarvinnut enää vaihtaa, jos muutti toiseen lääniin asumaan.
7. FIN CAR 1972-2001 Pitkä kilpi
Heijastavat valkopohjaiset kuusimerkkiset kilvet
1972 alkaen (123x397 mm) heijastavapohjaiset kolmikirjaimiset kolmella numerolla ja välimerkillä.
Reikien sijainti pituussuunnassa 18,75 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.
Mutta mustat kilvet jaettiin ensin loppuun, joten raja ei ole tarkka. Asiakas sai valita mustan ja valkoisen kilven väliltä, ja mustia viisi merkkisiä jaettiin erityisesti jenkkiautoihin (joissa oli pienempi tila rekisterikilvelle).
1973 (123x342 mm) N-alkuiset lyhyet kahdella kirjaimella ja kolmella numerolla ja välimerkillä. Reikien sijainti: pituussuunnassa 18,75 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.
Läänitunnukset
(ja ensimmäisen kirjaimen merkitys)
1922-1989 oli käytössä läänitunnukset, eli ensimmäinen kirjain paljasti mihin lääniin auto oli rekisteröity.
Tosin 9/1971 alkaen kilpiä ei tarvinnut enää vaihtaa, jos muutti toiseen lääniin asumaan.
1988 alkaen M-alkuiset tunnuksisa on varattu vain museoajoneuvoihin. Mutta koska Mikkelin läänin katsastuskonttoreilla oli varastossa valkopohjaisia 6-merkkisiä M-alkuisia kilpiä, niin ne jaettiin kuitenkin ensin loppuun. Museokilvet ovat mustapohjaisia ja 5-merkkisiä. Kilpien jakamisessa on ollut aina myös omat varsinkin pitkät siirtymäaikansa.
Alla olevaan taulukkoon ei ole voitu koota kaikkien kilpien merkityksiä, mutta tämä auttaa tietämään varmuudella, että jos esim. Vaarin auton rekisterikilpi oli mustapohjainen BC-248, ja sen rekisteröimisvuosi on ollut 1953, niin vaarin on silloin täytynyt asua Helsingissä.
Koska käytöstä poistuneita tunnuksia on jaettu uudestaan, niin pelkkä rekisterikilven tunnistus ei riitä, vaan tulee tunnistaa myös auton vuosimalli, ja jos se antaa yhteneväisen tiedon, niin sitten ollaan varmalla pohjalla.
Tai jos suvun kuva-albumista löytyy kuva autosta, jonka rekisteritunnus on GX-258, niin mikäli kilvessä on valkoiset reunat, on kuva otettu n. 1960-1972, mutta jos kilvessä ei ole mustia reunoja, niin kuva on otettu n. 1954-1959 välisenä aikana ja auton omistaja on asunut Kymen läänissä.
A = Helsinki 1922 -1951 (ja uudestaan 1985-1989)
B = Helsinki 1952 - 1961 (ja uudestaan 1985 -1989)
C = Helsinki 1961 harvinainen, 2006- lyhyet valkopohjaiset
CC = lähetystön henkilökunta, 1952 alkaen
CD = diplomaatti, 1.1.1952 alkaen
D = perävaunu 2012 alkaen
E = Turun ja Porin lääni 1961 - 1972, 1985-1989
F = Turun ja Porin lääni 1961 harvinainen
G = Kymen lääni 1.1.1961 -
H = Hämeen lääni 1922 - 1952 (vuoteen 1985)
I = Hämeen lääni 1961 - 1989
I-K = Itä-Karjalan sotilashallintoalue 23.5.1942 - 1944
K = Kuopion lääni 1922 - 1989
L = Lapin lääni 1951 - 1989
M = Mikkelin lääni 1922 - 1989, 1988 alkaen museoajoneuvoissa
N = Hämeen lääni 30.8. - 10.10.1961? ja lyhyet valkopohjaiset kilvet 1972 - 1991
O = Oulun lääni 1922 - 1989
P = perävaunu 1949 - 1999
Q = esiintyy vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen
R = Kymen lääni 1.6.1949 - 1989
S = Pohjois-Karjalan lääni 1.1.1960 - 1989
SA= armeija 1930 - 1963
T = Turun ja Porin lääni 1922 - 1989
U = Uudenmaan lääni 1922 - 1950
V = Viipurin lääni 1930 - 1949, Vaasan lääni 1949 - 1989
VA = Vaasan lääni 1922 - 1940
VI = Viipuri 1922 - 1929
W = perävaunu 1999 - 2012
X = Vaasan lääni 2.4.1959 - 28.2.1960
X = Keski-Suomen lääni 1.3.1960 - 1989
X = toisena kirjaimena taksi 1951 - 1955 välisenä aikana
Y = Vaasan lääni, 1955 - 1989
Z = Uudenmaan lääni 1967 - 1989
Å = vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen
ÅL = Ahvenanmaa 1918 alkaen
Ä = toisena kirjaimena 20.4.1959 - 10.10.1960, muutoin vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen
Ö = toisena kirjaimena 20.4.1959 - 10.10.1960, muutoin vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen
Kimmo Nylanderin erinomainen artikkeli, joka auttaa uusien valkopohjaisten kuusimerkkisten kilpien ajoittamisessa: https://www.kooen202.com/28069
1991 (123x342 mm) J-alkuiset lyhyet kahdella kirjaimella kolmella numerolla ja välimerkillä.
1996 Kilven korkeutta madallettiin 5 mm EU-direktiivien vuoksi (118x397 mm ja 118x338 mm) Reikien sijainti pituussuunnassa 18,75 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.
8. FIN CAR 2001-
EU-kilvet
1.5.2001 alkaen FIN CAR 2001- matala EU-kilpi (118x442 mm) Reikien sijainti: pituussuunnassa 63,5 mm vasemmasta reunasta ja 18,0 mm oikeasta reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.
Tälle kilvelle myynissä taustalevy Kilpipajalta.
FIN CAR 2001- korkea EU-kilpi (200x256 mm)
Reikien sijainti pituussuunnassa 18,0 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.
2004 alkaen autoon jossa on ollut aikanaan mustat kilvet, tai se on otettu käyttöön ennen 1972 on mahdollisuus saada mustapohjaiset kilvet. Jos auton alkuperäinen tunnus on vapaana, sen saa pelkän rekisteröinti- ja kilpimaksun maksamalla.
2006 alkaen C-alkuiset lyhyet kilvet.
1.11.2007 asti moottoripyörään, mopoon ja autoon saattoi saada saman tunnuksen, mutta 2.11.2007 jälkeen tämä ei ole enää ollut mahdollista. 2018 alkaen jälleen mahdollista jos haluaa auton alkuperäisen tunnuksen käyttöön.
15.2.2013 alkaen FIN CAR 2013- pieni kilpi (112x300 mm). ”Aku Ankka rekkari” tai ”muropakettikilpi”. Kilvessä ei ole EU-tunnusta eikä kiinnitysreikiä. Kilpi korvaa aikaisemman auton lyhyen viisimerkkisen kilpityypin (118x338 mm).
Tälle kilvelle myynnissä taustalevy Kilpipajalta.
Kilpi otettiin käyttöön, koska kolmen kirjaimen ja kahden numeron yhdistelmät on käytetty loppuun (johtuen edellä mainitusta v. 2007 määräyksestä).
Tämä on jenkkiautoharrastajille kauan odotettu kilpikoko. Jenkkien kilpitila on n. 152x302 mm ja jos ajatellaan että 1930-2012 kilvet ovat olleet jenkkeihin väärän kokoiset, niin 80 vuottahan tätä ootettiin.
Trafin ohjeistuksen mukaan katsastusmies mittaa kilvelle varatun tilan ja mikäli vanhat kilvet eivät mahdu taittamatta, voi katsastustoimipaikan virkailija tilata pienen kilven nykyisillä tunnuksilla. Auton on oltava fyysisesti paikalla (uutta kilpeä ei saa myöntää asiakkaan oman ilmoituksen tai kuvien perusteella).
Itse kilven tilan pienentäminen ei tuota toivottua tulosta.
Kilven kirjaintyyppi on sama kuin muissakin autojen kilvissä ja sen korkeus on 57 mm.
Kilpi on saatavana valkopohjaisena sekä diplomaatinsinisenä, mutta mustapohjaisia kilpiä ei ole tiettävästi vielä koskaan valmistettu.
Periaatteessahan tämän pitäisi olla mahdollista, sillä lain mukaan mikäli auto on otettu käyttöön ennen vuotta 1972 niin kilven pitäisi saada mustapohjaisena, ja pienen kilven saaminen edellyttää ahdasta tilaa vuosimallista riippumatta.
2018 alkaen on voinut saada ajoneuvon alkuperäisen tunnuksen, vaikka se olisi jo mopossa tai moottoripyörässä käytössä
Kuvat:
Kilpiharrastajat
Kilpimuseo.fi
Trafi Milla Palmroosin luvalla
